Tässä ja nyt

”Jokaisesta hetkestä olen oppinut jotain ja kaikkien niiden hetkien avulla osaan tänään reagoida, toimia, tuntea ja ajatella tällä tavalla, kuin nyt teen.”

Lähettäjä: Annastiina
Vastaanottaja: Jussi Olavi
Päiväys: 06.11.2020 klo. 15:44


Ystäväni

Kiitos kirjeestäsi ja kiitos myös pikkujouluvisiitistäsi. On hienoa, että jaksat silloin tällöin matkustaa tänne kauas minua (ja muita ystäviä) tapaamaan.

Aika kivaa, että saatiin maistaa joulutunnelmaa jo lokakuussa! En ole mikään yltiöpäinen jouluihminen mutta kyllähän jouluruuat ovat hyviä ja joululauluissa on jotain käsittämättömän puoleensavetävää. (Joten kiitän myös lauluseurasta!) Ei kaksi joulua vuodessa ole minusta yhtään liikaa – varsinkin, jos toisen niistä saa viettää ystävien seurassa. <3

Toteutin antamasi tehtävän pienenä esseenä. Mietin aihetta oikeastaan joka päivä kirjeesi lukemisen jälkeen, enkä taaskaan saanut kiinni siitä, enkä osannut valita mitään yhtä merkittävää elämäni hetkeä. Lopulta nyt äsken kokosin ajatukseni aiheesta tähän:

Merkityksellinen hetki

Minä en osaa valita mitään yksittäistä hetkeä tai tapahtumaa, joka olisi jollain lailla merkittävä elämässäni. Yleensä kai merkittäviksi hetkiksi mainitaan naimisiin meno ja lasten syntymät. En ole kokenut kumpaakaan. Onko minussa jotain vikaa? Enkö ole kokenut mitään mahtavaa?

Elokuvissahan tapahtuu niin: yksi hetki muuttaa koko elämän. Sellaisesta tulee hyvä elokuva. Minun elämästäni ei kaiketi tulisi hyvää elokuvaa. Mutta minun elämästäni tulee hyvä elämä, eikä se ole merkityksetön, vaikka se onkin kai ollut hieman tasapaksu.

Olenhan kokenut yhtä ja toista, olen opiskellut, saanut ja menettänyt ystäviä, olen löytänyt itsestäni uusia puolia; heikkouksia ja vahvuuksia, olen oppinut elämästä ja itsestäni ja kantapään kautta, olen muuttanut, ostanut talon, hankkinut kissan, olen ollut sekä erilaisissa töissä että työttömänä, olen ihastunut ja ehkä rakastunutkin, olen kärsinyt sydänsuruista, olen unelmoinut, saavuttanut unelmiani ja muuntanut niitä toisiksi.

Monesti asiat tapahtuvat pienissä paloissa, vähän kerrallaan. Siksi on vaikeaa löytää yhtä yksittäistä tapahtumaa, joka olisi ollut merkityksellinen. Mikään ei nouse muistoissani muiden yli. Mikään ei ole yksin vaikuttanut minun kokonaiselämääni merkittävästi.

Kuitenkin yhtä paljon, kuin kaikki elämäni tapahtumat ovat mitättömiä ja tasapäisiä, ovat ne myös valtavia ja kaikkivoipia yhdessä. Jokaisesta hetkestä olen oppinut jotain ja kaikkien niiden hetkien avulla osaan tänään reagoida, toimia, tuntea ja ajatella tällä tavalla, kuin nyt teen. Voisin siis sanoa, että jokainen hetki on elämäni merkittävin hetki. Tässä hetkessä on kaikki menneet hetket, ja tässä hetkessä voin kääntää elämäni suunnan, jos niin haluan.

On aika ihanaa ajatella, että jokainen hetki (tämä, tämä ja tämä…) on elämän tärkein hetki. Tämä ajatus antaa arvoa elämälle itsessään. Menneet tapahtumat ovat menneisyydessä ja muistoissa. Niitä ei voi muuttaa, eikä tuoda takaisin. Mutta tässä hetkessä mikään ei ole vielä hukattua. Tässä hetkessä on mahdollisuus.   

Tässä hetkessä annan sinulle tehtäväksi sen aikoja sitten keksimäni tehtävän, jota et koskaan toteuttanut: minuuttitarina! Kirjoita siis tarina, joka tapahtuu minuutin aikana. Nyt ei ole siis tarkoitus kirjoittaa vain minuuttia, eikä kirjoittaa tarinaa, joka luettuna kestää minuutin. Teksti voi itsessään olla kuinka pitkä tai lyhyt tahansa, kunhan se käsittelee minuutin aikana tapahtunutta asiaa. Aikahan taipuu ja venyy… Joskushan tapahtuu asioita, joiden kohdalla aika tuntuu hidastuvan tai nopeutuvan. Se on kiehtova ilmiö. Kerro minulle siitä. Tai jostain muusta…

Ihanaa viikonloppua! Muista levätä! Ja muista, että just tämä hetki… 😉

Annastiina