”Latasin lauluun ehkä jopa vähän enemmän melankoliaa ja pessimismiä kuin sinä.”
Lähettäjä: Jussi Olavi Vastaanottaja: Annastiina Päiväys: 08.12.2020 klo. 01:07
Rakas ystävä,
Pääkoppa temppuilee. Siksi jäi edellinen kirjekin välistä. Nyt on onneksi vähän parempi. Mutta kirjoitan silti vain lyhyesti, koska pitkäaikaisväsymys vaivaa taas. Vähän on työstressiäkin, kun maailma pitää taas saada valmiiksi ennen suomalaisten joululomien alkua, mutta pääasiassa päätä vaivaavat paljon vanhemmat velat, kaunat ja muut päänsisäiset rasitteet.
Harmaata myös pään yläpuolella
Kiitos kirjeestäsi. Ja ihanasta laulusta sekä tekstinä että videona. Tätä kelpaa maailmallekin soittaa.
Omat kuulumiseni jäävät nyt vähemmälle, sillä keskityin toivomasi joululaulun kirjoittamiseen. Latasin siihen ehkä jopa vähän enemmän melankoliaa ja pessimismiä kuin sinä. Olepa hyvä, ja oikein surullista joulua!
MULKUN JOULU
Lahjapino pieni kuusen alla, keittiössä joulu tuoksuu Ahdistuksen peitän humalalla, kohtaa huuleni vain pullon suu Pelkään edes veljelleni soittaa, toivon että huomen pian koittaa Häpeän vaik onkin sydän jäinen, oonko yksin vaiko yksinäinen? Viima, vihma, tuska ihon alla, sielun säikeet vereslihalla
Muistan mielessäni tovereita, juhlan keskipiste olla sain Sattui matkalleni havereita, luotani join pois myös rakkaimpain En tietoisesti tahtonut ma pahaa, katkeruus vain oksat poikki sahaa Vittumainen huumor jumalalla, paras ystäväkin mullan alla Jäljellä vain yksin syyllisyys, ansaittu on mulkun yksinäisyys
Rytmityksestä ja tyylistä kiitokset Eino Leinolle, jonka runoja olen tässä pyöritellyt viime aikoina. Olen pidemmän aikaa jo halunnut kirjoittaa jotain samanlaisella poljennolla ja nyt sitten päätin kokeilla.
Mutta että tässä ei nyt ennen joulua ihan vaivuta synkkyyteen, niin kirjoitapa sinä jotain kepeää. Olkoon teemana edelleen tuo joulu, mutta kirjoita jotain onnellista ja ihanaa. Kirjoita lapsesta, jolla on kolme ihan omaa (muilta salaista) jouluperinnettä.
”Liiasta tragediasta voi tulla humoristista, vähän niin kuin miinus ja miinus on yhteenlaskettuna plus.”
Lähettäjä: Annastiina Vastaanottaja: Jussi Olavi Päiväys: 03.12.2020 klo. 23:26
Ystäväni
Onpas outoa kirjoittaa, kun sinun kirjeesi jäi välistä… Tuntuu vähän siltä, kuin kirjoittelisin itselleni vain. Saat kyllä soittaa joku päivä ja kertoa, mikä oli niin tärkeää, että kirje jäi kirjoittamatta! Tämähän on kuitenkin elämän tärkeimpiä asioita. 😉 No, on minulla pieni aavistus sinun syistäsi vaikka ei ollakaan ehditty puhua. Luulen, että kiireesi liittyvät erääseen siivekkääseen sorkkaeläimeen…
Itsehän olen ollut jotakuinkin vapaa kuin taivaan lintunen. Viimeinenkin opetustunti peruttiin koronatilanteen takia, joten olen pysytellyt kotona ja tehnyt puuttuvia paperitöitä. Ostin myös valtavan kuorman polttopuita, ja niiden latomisessa liiteriin on ollut tekemistä.
Puuhommia
Minä sitten otin ja toteutin itse sen sinulle antamani kirjoitustehtävän. Mietin kyllä jo viime viikolla sitä tehtävää keksiessäni, että olisi mukavaa kirjoittaa itsekin siitä. Joten hyvä, että nyt sitten pääsin siihen keskittymään.
Minä olen vähän melankoliaan ja joskus ehkä pessimismiinkin taipuvainen, joten ”yksinäinen joulu” tuntui itselleni hyvältä kirjoitusaiheelta ja olin varma, että jotain siitä syntyy. Ja syntyikin. Muistin, että joissain taloyhtiöissä on lintujen ruokkiminen kielletty jyrsijäongelman takia, ja siitä se ajatus sitten lähti. Kirjoittaminen sujui taas ilahduttavan jouhevasti ja koin jopa yhden ihan mahtavan palastenpaikoilleenloksahtamiseuforian. On onnea, kun sanat löytävät paikkansa!
Työtuoli on varattu
Tämä kokonaisuus on taas sellainen, että en ole ihan varma, onko se tragedia vai tragikomedia. Tasapaino noiden kahden välillä on kiikkerä. Olen sitä mieltä, että tragedia on sydämeenkäyvempää, mikäli se sisältää hieman koomisiakin aineksia – mutta liika on tietenkin liikaa. Myös liiasta tragediasta voi tulla humoristista, vähän niin kuin miinus ja miinus on yhteenlaskettuna plus. En sitten tiedä, mihin tämä minun joululauluni asettuu. Ainakin minua vähän itketti, kun sitä kirjoitin. Tosin paikoin myös vähän hymyilytti…
(Lisäys seuraavana päivänä: Tänään tuo biisi tuntuu paljon vakavammalta kuin eilen. Ehkä se komiikan näkeminen oli joku defenssireaktio..? Tänään katsottuna ainoa komiikan rajalla häilyvä kohta on tuo naapuri -kohta. Siinä tuntuu, että negatiivisia asioita on jo paljon, ja sitten vielä se naapurikin… En osaa selittää paremmin… toivottavasti ymmärrät. Ja ehkä sana ”komiikka” ei kuitenkaan oikein sovi tähän pohdintaani. Luulen, että tarkoitin uskottavuutta. Nyt en enää tajua, mitä ajattelin…)
Lauluun syntyi myös sävel. Se vain ilmestyi ja oli mukana ihan ensimmäisistä lauseista saakka. Olin niin innoissani, että lauloin ja kitaroin tämän uudenkarhean biisin videolle ja lähetän sen sinulle kohta. Tässä sanat:
Yksinäinen joulu
Lapset eivät pääse tänä jouluna. Uusimaa on kiinni, ei sieltä matkusteta. Ne lupasivat kyllä vielä soittaa aattona ja virtuaalihalata.
Ei voi mennä ulos, eikä jumppaankaan. Taloyhtiö kielsi linnunruokinnan. Teevee toistaa aina samaa roskaa vaan ja naapurikin joutui sairaalaan.
Mummo laittaa linnunsiemeniä pöydän päälle, sitten istuu odottamaan – ei voi tehdä muutakaan. Pienen hetken päästä kuuluu nurkan takaa rapinaa ja pöydän jalkaa hiiri kapuaa.
Mummo kertoo jotain vanhaa tarinaa. Hiiri rouskuttaa jo posket pullollaan. Mummon silmään nousee helmi hopeinen – vain hiiri näkee sen.
Mummo pitää linnunsiemeniä pöydän päällä, aina odottaa, et joku tulis häntä tapaamaan. Pieni hiiri rouskuttaa ja teevee huutaa tyhjää mutta ovikello pysyy hiljaa vaan.
Mummo katsoo ikkunasta epäselvää kuvaansa ja viereltänsä hiiri poistuu omaan elämään. Mummo toivoo, että hänkin pääsis pian lähtemään – ei yksinäisyys ole elämää.
Ulkona on pimeää, ja hiljaa sataa räntää, joka maahan osuu – muttei siihen jää.
Toivottavasti ehdit nukkua ennen seuraavaa kirjettä. Haluaisin lukea sinunkin versiosi yksinäisestä joulusta… mutta toisaalta tässä melankoliassa on nyt jo ryvetty yhden laulun verran, niin voit myös halutessasi kirjoittaa iloisen joululaulun. Tai kirjoita vaikka ihan neutraali ja yhdentekevä joululaulu mutta joululaulu kuitenkin. Minulla on jo joulufiilis!
